Kerhon historia

Suomen Moottoriliitto perustettiin Helsingissä hotelli Kämpissä tiistaina 21. helmikuuta 1922. Nimekseen liitto sai tuolloin Suomen Moottoripyörä Klubi - Finlands Motorcykel Klub (MK). Perustetun keskusliiton, joka heti liittyi kansainvälisen liiton jäseneksi, tarkoituksena oli koota Suomen moottoripyöräilijät ja moottoripyöräilyn harrastajat yhtenäisenä järjestönä edistämään moottoripyöräilyn käyttöä ja levenemistä maassa, samalla huomioon ottaen sekä yhteisön, että yksityisen edut.

Kahdeksas toukokuuta 1932, Moottoriliiton rinnalle perustettiin Moottorimiesliitto. Pientä hajanaisuutta aiheuttanut järjestö kuihtui pois muutaman vuoden toimittuaan ja moottoriurheilutoiminta jatkui SML:n alaisuudessa.

Viipurista Ylä-Vuoksen laaksoon

SML:n jäsenkerhojen perustaminen alkoi voimallisemmin 1930-luvulla. Alkuvuosien toiminta oli Helsinki-painotteista. Maakuntiin ensimmäiset kerhot perustettiin 28.3.1926 Turkuun, keväällä 1926 Seinäjoelle ja 8.9.1928 Viipuriin. Viipurin Moottorikerhon toiminta oli vilkasta ja kerhon vaikutus heijastui voimakkaasti Vuoksenlaaksoon ja johti käytännössä Ylä-Vuoksen Moottorikerhon, nykyisen Imatran Moottorikerhon perustamiseen.

Moottorikerhon 40-vuotishistoriikissa toteaa historiikin laatinut Veli-Pekka Vahvaselkä: "Vuoksenniskalla liikkeenharjoittajana toiminut Josef Tikkanen oli jo ennen 1930-luvun puoliväliä VMK:n jäsen ja tätä kautta levisi moottoriurheiluinnostus myös Ylä-Vuoksen seudulle. Moottoripyöriä ei vielä 1930-luvun loppupuolella ollut paljoa. Tavallisesti pyörä oli työväline ja moottoripyörillä liikkuneita pidettiin tietyssä mielessä erikoismiehinä. Oli siten luonnollista, että he tunsivatkin määrätynlaista yhteenkuuluvaisuutta, varsinkin kun olivat yleensä miehiä parhaassa nuoruusiässä.
Moottorikerhon perustamisajatuksiin vaikutti myös se, että moottoripyöräkilpailut olivat 1930-luvulla yleistyneet kaupungeissa. Maaseudulla, eikä varsinkaan niin vauraalla seudulla kuin Vuoksenlaaksossa, haluttu jäädä kehityksestä jälkeen."

Oman kerhon syntyvaiheet

Imatran Moottorikerhon virallisena perustamispäivänä pidetään 30. tammikuuta 1937. Kerhon perustamishankkeet ajoittuvat kuitenkin puolisen vuotta aikaisempaan ajankohtaan. Immolassa 28. tammikuuta 1937 päivätyssä Ylä-Vuoksen Moottorikerhon ensimmäisessä toimintakertomuksessa vuodelta 1936 todetaan: "Kerhon perustava kokous pidettiin hotelli Imatrassa heinäkuun 2. päivänä 1936, jossa joukko innostuneita moottoripyöräilijöitä vilkkaasti keskustellen ja suunnitellen tulivat yksimielisesti siihen tulokseen, että Moottorikerho on erittäin tervetullut ja välttämätönkin moottorimiesten kokoamiseksi, sekä yleisten pyrkimysten ja harrastusten eteenpäin viejäksi Ylä-Vuoksen laaksossa. Tietoisena Ylä-Vuoksen laaksossa, käsittäen Jääski, Enso, Imatra, Tainionkoski ja Vuoksenniskan tehdasseudut, olevasta sangen huomattavasta moottoripyörämäärästä viime syksynä oli rekisterikirjojen mukaan 56 kappaletta. Tämän vuoksi hyvin toivorikkain mielin yksimielisesti perustettiin Ylä-Vuoksen Moottorikerho. Seuraava kokous oli myös Imatralla hotelli Imatrassa, elokuun 5. pnä 1936. Tällöin saimme suurin piirtein kaikki kerhon asiat järjestetyiksi."

Ensimmäisen - perustavaksi kokoukseksi nimetyn- kokouksen pöytäkirjassa ei ilmene paikalla olleiden yhdeksän henkilöiden nimiä. Kerhon 40-vuotishistoriikissä V-P Vahvaselkä toteaa: "Kokouksessa valittiin kuitenkin henkilöitä valmistelemaan yleistä kokousta ja näiden valintojen perusteella saattaisi uskoa kokouksessa olleen ainakin seuraavat henkilöt: Josef Tikkanen, joka valittiin toimikunnan puheenjohtajaksi, Yrjö Huttunen, Martti Koponen, P. Kontula, Reino Kolehmainen, R. Myyrä ja K. Villanen. Josef Tikkanen, tai Jooseppi, kuten häntä yleisesti kutsuttiin, on kertonut kirjoittajalle, että kokouksessa oli paikalla myös viipurilaiset mestariajajat Toivo Humalisto (Päijänteen ympäriajon voittaja 1938, IMK) ja S. Somerkorpi auttamassa häntä kerhon perustamisessa.
Yrjö Huttunen ja Martti Koponen ovat todenneet, että Jooseppi Tikkanen oli Ylä-Vuoksen Moottorikerhon perustava voima. – Tikkanen oli niitä hommaukkoja, on Huttunen sanonut. Hänellä oli pyöräliikkeen vuoksi yhteyksiä Viipuriin ja sitä kautta hän oli kosketuksissa myös sikäläisiin moottorimiehiin."

Edellä olevasta voidaan perustellusti todeta, että "Ylä-Vuoksen laaksoon" moottoriurheilun ja oman kerhon perustamiskipinä syttyi Viipurissa ja Josef Tikkasen tuomana johti toiminnan käynnistymiseen Imatralla ja oman kerhon perustamiseen. Poikkeavasti 1936 toimintakertomukseen nähden on Imatran Moottorikerhon piirissä muodostunut vakiintuneeksi käytännöksi, että kerhon ikä on laskettu alkavaksi 30.1.1937 lukien. Tämä päivämäärä pohjautunee tuolloin allekirjoitettuun sopimuskirjaan, joka on päivätty 30.1.1937. Sopimuskirjassa sanotaan "Allekirjoittaneet ovat tänään päättäneet perustaa Ylä-Vuoksen Moottorikerho nimisen yhdistyksen, sekä vahvistaa sen toimintaa varten alla mainitut säännöt. Ruokolahdella 30. p:nä tammikuuta 1937. Yrjö-August Huttunen Ruokolahti Anteroisenmäki, Jooseppi Aaro Juhani Tikkanen Ruokolahti Immala, Anatol Juhonpoika Paunela Ruokolahti Imatra, Toivo A. Peltonen Ruokolahti Immala, Martti Einari Koponen Ruokolahti Siitola."
Seuraavana päivänä pidettiin kokous Antti Pakarisen luona Vuoksenniskalla. Pöytäkirjassa tämä kokous on mainittu vuosikokouksena. Kokouksessa oli läsnä 11 henkilöä. Kerhon johtokuntaan valittiin puheenjohtajaksi Martti Koponen, varapuheenjohtajaksi Josef Tikkanen, sihteeriksi Reino Kolehmainen ja rahastonhoitajaksi Yrjö Huttunen. Tässä kokouksessa valittiin myös jäsenet kilpailu-, liikenne-, matkailu- ja huvitoimikuntiin. "Kukaan elossa olevista ''''''''Sopimuskirjan'''''''' allekirjoittajista ei muista kyseistä paperia. He kuitenkin muistelevat, että asia olisi liittynyt vain kerhon perustamisseikkoihin. Voisi luulla, että esimerkiksi Moottoriliitto olisi tuolloin vaatinut kyseisenlaatuisin ''''''''Sopimuskirjan''''''''. Aivan varmaa on, ettei paperi liity Ylä-Vuoksen varsinaiseen perustamiseen, sillä jo 27.1.1937 oli kerhon toimesta lähetetty seuraava kirje: – Suomen Moottoriliitto, Pyydämme kohteliaimmin, että Ylä-Vuoksen Moottorikerho hyväksyttäisiin Suomen Moottoriliiton jäsenjärjestöksi. Josef Tikkanen, puheenjohtaja. Reino Kolehmainen, sihteeri.

Olisikin täysin perusteltua, että vaikka Imatran Moottorikerho nyt viettääkin vuosijuhliaan aina 30.1., niin kerhon perustamispäiväksi muutettaisiin 2.7.1936. Tuona päivänä pidetyssä kokouspöytäkirjassa olevat sanat ''''''''perustava kokous'''''''' sekä muut esille tulleet seikat puoltavat tätä näkökantaa", toteaa V-P Vahvaselkä.

Suomen Moottoriliiton vuosikirjassa 1938 luetellaan liiton alaiset kerhot ja Ylä-Vuoksen Moottorikerhon kohdalla todetaan, että perustamispäivä 30.1.1937. Nykyinen jäsenmäärä 34. Kerhon jäsenet omistavat 10 autoa ja 24 moottoripyörää. Kiertopalkintoja 3 kpl.

Homma alkoi vireästi

Ylä-Vuoksen Moottorikerho nousi heti perustamisestaan alkaen valtakunnan moottoriurheiluväen tietoon. Moottoriliiton vuoden 1938 vuosikirjassa todetaan, että liittoon kuului 17 eri kerhoa ja kerhojen yhteinen jäsenmäärä oli noin 1500. Liiton keskushallitukseen kuului Ylä-Vuoksen Moottorikerhosta metsätalousneuvoja Martti Koponen ja varamiehenä johtaja Josef Tikkanen.

Moottoriliiton toimintakertomuksessa vuodelta 1937 kilpailutoiminnasta kerrotaan: "Innokkaimmista kilpailujen järjestäjistä on ennen muita mainittava Helsingin Moottorikerho, Helsingin Moottorimieskerho, Hämeen Moottorikerho, Turun Moottorikerho ja Viipurin Moottorikerho, sekä edelleen nuori Ylä-Vuoksen Moottorikerho, mutta ovat muutkin kerhot toimeenpanneet kilpailuja vuoden aikana."

Ylä-Vuoksen Moottorikerhossa kilpailullinen toiminta alkoi 21. helmikuuta 1937, jolloin kerho järjesti jäärata-ajot Immalanjärven jäällä. Tuolloin oli Enson ja Jääsken alueella viitisenkymmentä rekisteröityä moottoripyörää.

Sotien jälkeen toiminta alkoi kasvaa vuonna 1948 ja Veikko O. Haapalan puheenjohtajaksi tulon jälkeen 1952, alkoi toiminta kehittyä ja jäsenmäärä nousi 250:een jäseneen.

Nimi vaihtui

Ylä-Vuoksen Moottorikerhon nimi vaihtui vuonna 1953, Imatran Moottorikerhoksi.

Kerho järjesti kisoja vuosittain, mutta erikoisin oli vuoden 1955 jalkapallo-ottelu moottoripyörin Imatrankosken urheilukentällä.

Motocrossia Imatralla alettiin ajamaan 1952 Vuoksenniskan urheilukentän ympäristössä. 1957 myrsky kaatoi puita Kaukopään Kankaalla ja kerho siirtyi Karhumäen urheilukentän maastoon. Kurkvuoreen crossarit siirtyivät 1972. Kurkvuoressa ajetaan edelleen, vaikkakin 1997 valmistunut moottoriliikennetie vei Vuoksenniskan puoleisen osan radasta.

Naisjaosto perustettiin 1960 ja heidän toiminta oli merkittävä osa IMK:n historiaa.
Naisjaostolaiset olivat Imatranajojen ravintolamyyntien tuki ja selkäranka.

Jääspeedwaytä kerho järjesti vuosina 1954 - 1967. Päätöksenä jääspeedwaylle järjestettiin Suomi-Venäjä maaottelu Vuoksenniskan urheilukentän jäällä. Ajamassa oli molempien maiden parhaimmistoa.

Jäärata-ajot Immalanjärven jäällä jouduttiin lopettamaan terveysviranomaisten antaman kiellon johdosta. Jäärata-ajoja kokeiltiin vielä Saimaan Lempukassa, mutta yleisöä sinne ei saatu ja vuoden 1969 jäärata-ajot olivat IMK:n viimeiset.

Vuosina 1962 - 1986 ajettiin Imatranajot. Imatranajoista katso lisää valikon linkistä!

Oma lippu

Imatran Moottorikerho hankki ensimmäisenä moottorikerhona Suomessa oman lipun vuonna 1967.
Lippu on ollut nähtävänä Imatranajoissa sekä nykyisin Muistojen Imatranajoissa.

 

https://www.imatranajo.fi/files/upload_pdf/23502/Imatran%20Moottorikerho%20r.y.%20s%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t%202018.pdf

Yhteistyökumppanit

Jäsenedut

Nopeuden ja turvallisuuden takaa webStage - Teknologia & Design © online.fi